Kiinteistöpanttioikeus ja velallisen konkurssi

[fa icon="calendar"] 12. helmikuuta, 2018 by Kari Peltola

Kiinteistopanttioikeus.jpg

Kiinteä omaisuus muodostaa konkurssimenettelyissä taloudellisesti merkittävän omaisuuslajin, joka on myös usein velallisyhtiön konkurssissa yhtiön velkojen vakuutena.

Pätevästi perustettujen panttioikeuksien asema suomalaisessa konkurssimenettelyssä on pääsääntöisesti vahva ja lähtökohtaisesti pantinhaltija saakin vapaasti realisoida panttikohteen ja kattaa saatavansa sekä kulunsa kohteen myyntituloista riippumatta pantinantajan konkurssista.

Kysymykset oikeudesta panttiomaisuuden rahaksimuuttoon sekä panttivelkojan oikeudesta saada maksu omaisuudesta ja sen tuotosta velallisen konkurssissa ovat arkea monessa konkurssimenettelyssä.

Panttivelkojien oikeudet ja myyntitapavaihtoehdot velallisen konkurssissa eroavat merkittävästi muun muassa omaisuus- ja vakuuslajista riippuen. Pantteja perustettaessa erot esimerkiksi irtaimen omaisuuden ja kiinteän omaisuuden välillä on hyvä tunnistaa.

Ei oikeutta omatoimiseen realisointiin

Kiinteistöpanttioikeudenhaltijan on erityisesti huomioitava, että pantin realisoiminen omatoimisesti ei ole nykysääntelyssä vapaata, eikä pantinhaltija voi päättää myyntitavasta. Pantin realisoiminen edellyttää viranomaisten myötävaikutusta tarkoittaen muun muassa ulosottokaaren mukaista myyntiä sekä erääntyneestä saatavasta hankittavaa ulosottoperustetta. Viranomaisprosessi voi muodostua työlääksi, hitaaksi ja realisointitulokseltaan heikoksi.

Konkurssipesät kiinteän omaisuuden myyjänä

Nykysääntelyn seurauksena kiinteän omaisuuden realisoinneista velallisyhtiön konkurssissa huolehtii käytännössä konkurssipesät, joka voi toteuttaa myynnin nopeammin ja tavanomaisella kaupalla, jolloin kaupan ehdoista voidaan myös sopia vapaammin. Ripeän panttirealisaation vaihtoehdot velkojalle ovat vähissä.

Toisaalta panttivelkojan eduksi on säännelty, että konkurssipesä tarvitsee panttiomaisuuden myyntiin lähtökohtaisesti panttivelkojan suostumuksen, jolloin pantatun omaisuuden myyntiä on mahdollisuus valvoa.

Velkojan näkökulmasta konkurssimenettely syö panttioikeuden arvoa, kun konkurssipesällä on perustellusti oikeus saada panttiomaisuuden hoidosta ja myynnistä aiheutuneista välttämättömistä kustannuksista korvaus.

Kiinteistöpanttivelkojan toimintamahdollisuudet ennen konkurssia

Edellä esitetty herättää usein kiinteistöpanttivelkojien puolella kysymyksiä siitä, olisiko tilanne mahdollistaa välttää sopimusteitse ennen konkurssia. Oikeustila on tältä osin tulkinnanvarainen ja lähtökohtaisesti konkurssin varalta annetut sitoumukset eivät konkurssipesää ja sen velkojakollektiivia sido.

Pantinantajan ja -haltijan välinen, tavanomaiseen luottosopimukseen sisältyvä, ennen konkurssia laadittu, sopimuslauseke siitä, että pantinhaltijalla on pantinantajan valtuutus omatoimiseen myyntiin, on yksi harkinnanvarainen vaihtoehto. Lausekkeen sitovuuden ollessa pantinantajan konkurssissa tulkinnanvarainen, olisi pantinhaltijan pystyttävä reagoimaan pantinantajan maksuvaikeuksiin ennen pantinantajan konkurssia, jolloin pantinantaja menettää omaisuuteensa nähden päätösvallan.

Tuoretta oikeuskäytäntöä

Kiinteistöpanttivelkojan asemaa konkurssissa on viimeaikaisessa julkaistussa oikeuskäytännössä käsitelty Turun hovioikeuden päätöksessä 17.1.2018 (päätös nro 43, dnro S 16/1154, ei lainvoimainen), jossa oikeudenkäynnin kohteena oli pantatun kiinteän omaisuuden myynti ja riitaa muun muassa siitä, milloin konkurssipesän tulee tilittää panttivelkojalle maksu pantatun omaisuuden myynnistä.

Tägit: insolvenssi

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

Uusimmat kirjoitukset