Uusi työaikalaki tulee, onko yrityksesi valmis?

[fa icon="calendar"] 09. joulukuuta, 2019 by Anniina Mäkikyrö

Tyoaikalaki

Yrityksen tarpeisiin ja toimintaan sopiva työaikajärjestelmä on sekä työnantajan että työntekijän etu. Joustavammat työaikajärjestelyt voivat tuottaa palkkakustannussäästöjä, kun työntekijöiden on mahdollista suunnitella työajankäyttö tosiasiallisten työtehtäviensä mukaan. Tämä on omiaan myös lisäämään työntekijöiden tyytyväisyyttä, sillä työ- ja vapaa-ajan yhdistäminen helpottuu.

Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020, minkä vuoksi viimeistään nyt on hyvä aika arvioida kriittisesti yrityksen työajan järjestelyjä sekä uuden lain tuomia mahdollisuuksia.

Kehen lakia sovelletaan?

Työaikalakia sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin työntekijöihin ja toimihenkilöihin. Laissa oleva soveltamisalan poikkeuslista on tyhjentävä.

Pääsääntöisesti vain yhtiön ylin johto jää soveltamisalan ulkopuolelle ja esimerkiksi keskijohto on soveltamisalan piirissä. Työnantajayhteisön koko ja yksittäisen henkilön asema yhteisössä kuitenkin vaikuttavat lain soveltamisen arviointiin ja arvio on tehtävä tapauskohtaisesti.

Myös itsenäisessä asemassa olevat työntekijät voivat jäädä soveltamisalan ulkopuolelle. Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen edellyttää, että työn luonteen vuoksi työ tehdään kokonaan tai lähes kokonaan työnantajan valvonnan ulkopuolella. Lisäksi edellytetään, että työntekijä voi määrätä työnteon ajasta sekä paikasta ainakin lähes kokonaan itsenäisesti. Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti.

On kuitenkin hyvä huomata, että uuden lain sisältämä joustotyöaika voi käytännössä tarkoittaa, että soveltamisalan ulkopuolelle jäävä joukko pienenee.

Miten uusi laki joustavoittaa työajan järjestelyjä?

Uusi työaikalaki tuo lisää joustoja työajan järjestelyihin. Liukuvan työajan liukuma-aika nousee kolmesta tunnista neljään tuntiin ja työpäivien jaksottaminen tulee mahdolliseksi. Myös yötyön teettäminen vapautuu jonkin verran ja jaksotyön käyttöala laajenee hiukan.

Lisäksi uutena lakiin tulee jo mainittu joustotyöaika, jota voidaan soveltaa, jos työntekijä voi päättää vuorokautisen työajan sijoittelusta ja työntekopaikasta ainakin 50-prosenttisesti itse. Joustotyöajan käyttö edellyttää erillisen sopimuksen solmimista työntekijän kanssa.

Joustotyöaika voi soveltua erinomaisesti esimerkiksi erilaisiin asiatuntijatehtäviin, jossa työn luonteen vuoksi työnteon aika ja paikka eivät ole olennaisia. Tämä paitsi antaa työntekijälle mahdollisuuden sovittaa työ- ja vapaa-aikaa paremmin yhteen, myös helpottaa työnantajan valvontavelvollisuutta. Joustotyöajassa työntekijä hoitaa itse aikatauluttamisen ja raportoi palkanmaksukuukausittain työnantajalle työajan ja lepoajan viikkotasolla.

Mitä lasketaan työajaksi?

Lähtökohtaisesti työaikaa on aika, jolloin työntekijän on oltava työnantajan käytettävissä. Joustavammat työajan ratkaisut voivat vapauttaa työntekijät turhalta työpaikalla vietetyltä ajalta sellaisissa tehtävissä, joissa paikallaolo ei ole välttämätöntä.

Etätyö tulee uuden lain myötä selkeästi lain piiriin, jolloin myös esimerkiksi vakuutuksiin liittyvät asiat selkiytyvät.

Työmatkoihin käytettävää aikaa ei edelleenkään lasketa työajaksi, ellei matkaa voida katsoa työtehtäväksi tai ellei työntekijä työskentele matkan aikana esimerkiksi etänä junassa.

Varallaolo ei myöskään lähtökohtaisesti ole työaikaa, ellei työntekijä ole sidottu varallaoloaikana tiettyyn paikaan. Tällöin puhutaankin päivystyksestä. Kun työaika ei ole sidottu tiettyyn paikkaan vaan myös etätyö on selvästi lain tarkoittamaa työaikaa, poistuu asuntovarallaolo laista ja velvollisuus olla kotona työnantajan käytettävissä tiettynä aikana voi olla työaikaa.

Yli- ja lisätöitä?

Työajan järjestämisen muodosta huolimatta työnantajan aloitteesta tehtävä lisä- ja ylityö on edelleen kompensoitava erikseen joko rahallisella korvauksella tai niin sovittaessa ylimääräisellä palkallisella vapaalla.

Joustavamman työaikajärjestelyn käyttämisellä voidaan kuitenkin hallita turhia ylityötunteja, kun työntekijä voi suunnitella aikansa käytön paremmin. Työntekijä voi esimerkiksi liukuman ansiosta tulla töihin vasta kymmeneltä, pitää päivällä kahden tunnin tauon työnteosta salitreenin ajan ja jatkaa töitä illalla yrityksen iltatapahtumassa. Näin vuorokauden työaika ei välttämättä ylitä säännöllistä työaikaa, vaikka työntekijällä on erinäisiä työtehtäviä aamupäivällä ja illalla.

Lakiin on myös lisätty säännös työaikapankista, jonka ansiosta työaikapankin käytöstä voidaan sopia kaikissa yrityksissä työehtosopimuksesta riippumatta. Työaikapankin perusajatus on, että rahamääräisiä etuuksia, liukuvan työajan kertymää sekä lisä- ja ylityötä voidaan säilöä työaikapankkiin ja käyttää ylimääräisenä vapaana.

Tiivistetysti voitaisiin todeta, että uusi työaikalaki tuo uusia mahdollisuuksia niin työnantajan kuin työntekijänkin kannalta järkevämpään työajan järjestämiseen. Toisaalta monet asiat säilyvät myös ennallaan.

Arvioimme mielellämme yrityksenne työajan järjestelyjen tilanteen uuden lain valossa ja teemme ehdotuksen mahdollisista kehityskohteista sekä suositeltavista muutoksista.

Tägit: työoikeus

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

Uusimmat kirjoitukset